Toimitusjohtajamme Simo Veistola osallistui Lontoon BETT-messuille satojen muiden suomalaisten opetusalan ammattilaisen tavoin. Lue tästä Simon messuanalyysi.

Teknologiaa ilman oppimateriaaleja

Messuilla oli esillä kymmeniä oppimisalustoja, erilaisia pelejä ja sovelluksia. En löytänyt messuilta yhtään alustaa, johon olisi yhdistetty laajoja oppimateriaaleja tehtävineen. Alustavalmistajat olettavat ja toivovat, että

• opettajat tekisivät itse materiaalinsa ja tehtävät
• kustantajat julkaisevat sähköistä materiaalia sellaisessa formaatissa, että ne siirtyisivät alustoihin helposti.

Meillä Suomessahan vastaava kehitysvaihe on ohitettu jo vuonna 2012, kun e-Opin ensimmäiset Peda.netin sisälle räätälöidyt muokattavat oppimateriaalit otettiin oppilaitoksissa käyttöön.

Toisaalta messuilla on mukava puuhastella Suomen passi kourassa. Meillä suomalaisilla on oppimisessa hyvä maine, joten suomalaisille esitellään tuotteita innolla, vaikka markkinanäkymää ei olisikaan. Monet suomalaiset pitivät esim. STEM:in (sciece, technology, engineering, and mathematics) tuomisesta kouluihin robotiikan opettamisen avulla.

Luennot parasta antia

Pedagogisesta näkökulmasta teknologia ei siis tarjonnut mitään uutta, mutta luennot sen sijaan olivat ehdottomasti tapahtuman parasta antia.

Luennoitsijoiden lista BETT-messuilla on kunnioittava, esimerkiksi kahtena ensimmäisenä päivänä saattoi kuunnella Sir Bob Geldofia, Wikipedian perustaja Jimmy Wales, Applen, Googlen ja Microsoftin Education -linjojen johtajia.

Ilmainen koulutus, ymmärrys ja turvallisuus

Geldof esitteli monia esimerkkejä erityisesti Afrikasta siitä, miten koulutus on parantanut ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointia. Geldof piti ilmaista koulutusta ja sitä kautta saatua laaja–alaista ymmärtämystä tärkeimpänä asiana, jolla maailman turvallisuus voitaisiin taata.

Niin suuryritysten johtajien kuin professori Stephen Heppelin esitysten pääsanomat olivat hyvin samansuuntaisia. He kaikki korostivat nyky-yhteiskunnan uusia vaatimuksia ja opetusteknologian mahdollisuuksia näiden vaatimusten saavuttamiseen.

Tulevaisuuden osaamistarpeet

Googlen Liz Sproat taas esitteli maailman yritysjohtajien mielipiteet tulevaisuuden tärkeimmät taidoista. Johtajien mielestä tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ovat:

• luovuus (creativity)
• viestintätaidot (communication)
• yhteistyötaidot (collaboration)
• ongelmanratkaisutaidot (problem solving)
• päätöksentekokyky (decision making)

Mielipiteet on julkaistu mm. Economist-lehdessä.

Muutosvastarinnan voittaminen johtaa oppimistulosten parantumiseen

Professori Heppel korosti hyvin voimakkaasti opetusteknologian rohkean käytön merkitystä koulujen oppimistulosten parantamisessa, vaikka uusia työtapojen ja välineiden käyttöönotto voi olla aluksi hankalaa.

Muutoksen aikaansaamisessa kouluissa on muutama suuri ongelma. Vain harvat opettajat ovat omaksuneet digitaalisen maailman. Rob Mancabelli (BrightBytes, USA) esitteli tutkimusaineistoa Yhdysvalloista, joka osoittanee että vain harvojen opettajien digitaalinen kompetenssi on hyvää. Esimerkiksi vain pieni osa opettajista oli ilmoittanut käyttävänsä sosiaalista mediaa. Mancabelli väitti, että opettajat eivät uskalla irrottautua virallisesta opetussuunnitelmasta ja sen rajaamasta keskeisestä tietosisällöstä. Hän esitti aineiston USA:sta, jonka mukaan opettajat eivät käsittele oppilaiden käsityksen mukaan juuri lainkaan ”todelliseen elämään liittyviä ongelmia”.

Koska opetusteknologian sovellusten maailma on sirpaleinen, opettajat voivat ahdistua kokonaisuuden hallinnasta ja siirtävät siirtymistä digiaikaan.

Tähän e-Oppi tuo ratkaisun yhteistyökumppaneineen. Meidän materiaalit sisältävät kaiken tarvittavan, eli oppimateriaalin ja tehtävät jotka tukevat uutta aktiivista oppimiskäsitystä. Lisäksi muokattavuus mahdollistaa erinomaisesti eriyttämisen.

Koulujen infrastruktuuri ei ole vaaditulla tasolla

Luokat tarvitsevat laitteita ja nettiyhteyksiä. Laitekanta lisääntyy nopeasti, kunhan koulut vain linjaisivat rohkeasti, että kouluun saa tuoda oman laitteen. Laitteiden myötä suurin ongelma on voitettu, koska e-Oppi tarjoaa laitteisiin kattavan määrän sähköistä materiaalia. Haasteena on myös, että kun samalla kun internetin käyttö lisääntyy, ovat koulujen verkot vaarassa tukkeutua. Tässä vaiheessa offline-ratkaisut voivat olla tärkeitä, minkä vuoksi e-Oppi tarjoaa myös offline-tuotteita (OnEdu ja iBooks -teokset). Esimerkiksi OnEdun uudessa tuotteessa opettajan laitteella voidaan luoda lähiverkko. e-Opin materiaalit ovat tässä ratkaisussa oppilaiden laitteissa sisällä ja tehtävienkin teko onnistuu ilman yhteyttä internetiin. Samalla myös verkon kuormitus minimoituu.

Lue myös muita messublogeja

Turkulaiset ovat koonneet messublogeja tänne. Lisäksi monta mielenkiintoisen blogi-osoitetta löytää Suomalaiset BETT-messuilla -Facebook-ryhmän sivuilta.

Kirjoittaja: FT, MBA Simo Veistola | toimitusjohtaja | e-Oppi