Helsingin yliopiston tutkijatohtori, tautiekologi ja biologian opettajien kouluttaja Tuomas Aivelo on yksi lukion biologian Symbioosi-kirjasarjan kirjoittajista.
– Uuden opetussuunnitelman tavoitteena on ollut selkeästi sisältöjen karsiminen. Tämä näkyi vaikeina valintoina, mitä poistetaan ja mitä jätetään jäljelle. Tuntuukin, että juuri karsiminen on herättänyt myös opettajissa enemmän intohimoja kuin muut sisältöön liittyvät aiheet.
– Toisaalta siirtyminen uudelle oppimisalustalle on tehnyt kirjoista visuaalisesti paljon mukavampia ja mahdollistanut uudenlaisia sisältöjä.
Aivelo kuvailee oppikirjan kirjoittamista prosessiksi, jossa vaaditaan sekä pitkäaikaista harkintaa että kiirettä saada teksti valmiiksi. Oman haasteensa tuovat käsitteet ja niiden määritelmät.
– Eniten on yllättänyt se, miten kerta toisensa jälkeen samat aihepiirit herättävät eniten mielipiteitä ja pohdintaa. Esimerkiksi eliökunnan sukupuun esittämisestä on käyty keskustelua jokaisen kirjan osalta. Käsitteet, joilla on monia merkityksiä, kuten geeni ja symbioosi, tuottavat aina määrittelyongelmia.
Palkitsevaa biologian oppikirjan kirjoittamisessa on ollut muun muassa se, että e-Opin taakkana ei ole käsiä sitovat pitkät perinteet.
– Kirjojen sisältöjen yksittäisenä nostona olen erityisen iloinen eliökunnan sukupuista, jotka yhdistävät endosymbioositapahtumat mukaan eliökunnan kehitykseen.
– Omasta kirjoituskokemuksesta mielenkiintoisin oli sukupuolisen kehityksen ja teini-iän kirjoittaminen ihmisen biologian kirjaan. Tätä prosessia tuki paljon ohjaamani pro gradu -tutkielmat, joissa biologian opettajaopiskelijat pohtivat sukupuolen näkymistä biologian opetuksessa.