e-Oppi Oy biologian olympialaisissa Sveitsissä

e-Opin kustannustoimittaja Justus Mutasella oli mahdollisuus tutustua kansainvälisiin  biologiaolympialaisiin ja sen tuomariston toimintaan Suomen edustajana. Biologiaolympialaiset järjestettiin tänä vuonna Bernissä, Sveitsissä 14.–21.7. Tapahtuma on lukioikäisille vuosittain järjestettävä kansainvälinen kilpailu, johon osallistui tänä vuonna yhteensä noin 240 opiskelijaa 62 eri maasta. Kokonaisuudessaan olympialaiset työllistää yli 600 vapaaehtoista ja tuomariston jäsentä viikon ajaksi. Tuomaristossa Mutasen lisäksi Suomea edusti Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.

Avajaisseremoniassa nähtiin paikallisväriä jodlaajineen ja alppitorvineen. (Public domain)

Avajaisseremoniassa nähtiin paikallisväriä jodlaajineen ja alppitorvineen. (Public domain)

Biologiaolympialaisissa mitataan lahjakkaiden opiskelijoiden kokeellisen työskentelyn taitoja ja teoreettista osaamista. Kaksiosaisen kokeen ensimmäisenä päivänä oli neljä käytännön koetta, joissa tänä vuonna tutkittiin esimerkiksi unitautiloision pintaproteiineja, pölyttäjähyönteisten sopeutumia ja kirjoahventen reviirikäyttäytymistä. Toisen koepäivän teoriakokeessa kysyttiin kaikkia biologian osa-alueita aina metapopulaatioiden toiminnasta influenssaviruksen evoluutioon.

Suomen edustajat olympialaisiin valittiin kansallisen biologiakilpailun sekä lyhyen valmennuskurssin perusteella. Tänä vuonna Suomea olympialaisissa edustivat Niko Johansson (Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio), Santeri Maatsola (Vammalan lukio, Sastamala), Jakke Neiro, (Gymnasiet Lärkan, Helsinki) ja Tarmo Nurmi (Olarin lukio, Espoo). Menestys oli huippuluokkaa, sillä kaikki osallistujat saavuttivat kilpailusta pronssimitalin. Parhaiten kilpailussa menestyivät Kaukoidän maat sekä Yhdysvallat, mutta Suomi ylsi tällä kertaa parhaaksi Pohjoismaaksi.

Suomen menestyjäjoukkue vasemmalta: Tarmo Nurmi, Jakke Neiro, Niko Johansson ja Santeri Maatsola. (Public domain)

Suomen menestyjäjoukkue vasemmalta: Tarmo Nurmi, Jakke Neiro, Niko Johansson ja Santeri Maatsola. (Public domain)

”Suomen vahvuutena on tasainen menestys vuodesta toiseen. Lukiokoulutusta täydentävät käytännön harjoitukset yliopiston laboratorioissa mahdollistavat kilpailun hyvällä eurooppalaisella tasolla”, kertoo Tuomas Aivelo.

Biologiaolympialaiset kokoaa yhteen tulevaisuuden huippuosaajia ja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Opiskelijoiden mielestä parasta kilpailutapahtumassa oli muiden, samanhenkisten ihmisten tapaaminen ja uusien ystävien saaminen. Biologiaolympialaiset tarjosi mahdollisuuden kokeilla uusia asioita ja nähdä sitä, millaista biologia oikeasti on. Kilpailun ja siihen valmistautumisen koettiin myös parantaneen motivaatiota ja lisänneen kiinnostusta biologiaa kohtaan.

Olympialaiskysymykset mittaavat monipuolisesti osaamista

Biologiaolympialaiset ovat muuttuneet viime vuosina runsaasti, mikä on näkynyt esimerkiksi kysymysten kehittymisenä sekä niiden arvioinnin monipuolistumisena. Tänä vuonna sveitsiläiset järjestäjät olivat halunneet kehittää kilpailua enemmän kokonaisuuksien hahmottamista ja oivaltamiskykyä mittaavaksi. Perinteisistä, yksityiskohtia testaavista monivalintakysymyksistä on luovuttu ja tilalle on tullut biologian eri osa-alueita testaavia kysymyksiä. Kysymysten arviointia ja pisteytystä oli analysoitu yhdessä tutkijoiden kanssa ja kysymyksiä oli testattu suurella opiskelijajoukolla. Järjestäjien tekemät kysymykset koettiinkin sisällöltään laadukkaiksi sekä biologian osaamista hyvin mittaaviksi. Pelkkä tieto ei enää riitä menestymiseen, vaan oppimaansa on osattava myös soveltaa uudenlaisiin tilanteisiin.

Opiskelijat joutuivat myös yhdistämään opittua tietoa kokeessa annettuun materiaaliin. Toiset kysymykset mittaavat taas kykyä arvioida tietoa. Opiskelijat joutuivat esimerkiksi pohtimaan, olisiko eettisesti oikein tehdä lumelääketutkimus sydäntautipotilaille. Lisäksi erilaisten menetelmien luotettavuuden arviointia testattiin sekä kokeellisessa että teoreettisessa kokeessa.

Kansainvälisissä kilpailuissa avoimien kysymysten arviointi olisi varsin haastavaa. Tämän vuoksi kokeellisessa osuudessa tehtäviin kuului esimerkiksi mittauksia, laskuja, sukupuiden piirtämistä ja taulukoiden täyttämistä. Perinteiset oppiainerajat rikkoutuvat, sillä kokeessa mitattiin runsaasti myös matemaattista ja kemiallista osaamista.

Kokeellisten taitojen osaamista mittaavat kokeet muistuttivat rakenteeltaan pienimuotoista tutkimusta. Koe saattoi alkaa esimerkiksi pohjatietoa mittaavalla kysymyssarjalla, minkä jälkeen edettiin varsinaisiin mittauksiin. Mittaustulokset käsiteltiin ja analysoitiin ja niiden perusteella tehtiin johtopäätöksiä. Lopulta kokeen perusteella selvitetty tieto oli yhdistettävä omaan osaamiseen.

Teoreettisessa kokeessa kysymykset oli toteutettu monivalintatyyppisinä tehtävinä ja arviointia oli muutettu siten, että se vaikutti arvaamalla menestymistä. Kysymyksiin vastaaminen vaati usein pitkiä päättelyketjuja ja asioiden yhdistämiskykyä. Opiskelijat joutuivat esimerkiksi pohtimaan, miten syanidi vaikuttaa hermo- ja lihassolun toimintaan ja yhdistämään päätelmänsä tehtävässä annettuihin, tieteellisessä artikkelissa julkaistuihin mittaustuloksiin.

Haasteita tuotti ajankäytön oikea mitoittaminen ja oleellisen tiedon erottaminen epäoleellisesta. Hyviä tuloksia saavutetaan käytännön taitojen avulla, mutta menestymiseen tarvittiin myös kykyä arvioida omaa osaamistaan ja annettavan tiedon luonnetta. Esimerkiksi osa yksityiskohtaisesta taustatiedosta ei ole oleellista tehtävän suorittamisen kannalta ja sen opetteleminen saattaa viedä turhaan käytettävissä olevaa aikaa.

Oli varsin avartavaa huomata, miten yksinkertaisilla kysymyksillä voidaan mitata jopa strategista osaamista ja opiskelijoiden metakognitiivisia taitoja. Rajallisesti käytössä olevan ajan hyödyntäminen vaatii kykyä arvioida omaa osaamistaan, taitojaan ja kehittää menettelytapojaan tilanteen mukaisesti.

Tuomariston jäsenet kääntämässä ja tarkastamassa kokeellisen osuuden tehtäviä. (Public domain)

Tuomariston jäsenet kääntämässä ja tarkastamassa kokeellisen osuuden tehtäviä. (Public domain)

Sähköinen oppiminen biologiaolympialaisissa

Sähköinen oppiminen oli saavuttanut myös kansainväliset biologiaolympialaiset. Kokeen teoreettista tietoa mittaava osuus tehtiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa tablettitietokoneilla. Kokeellisessa osiossa hyödynnettiin tabletteja sekä niihin ladattuja videoita tutkittaessa kalojen reviirikäyttäytymistä. Jopa tuomariston käyttämä käännös- ja hallintajärjestelmä oli kokonaan sähköistetty.

Paitsi että opiskelijat kokivat tietotekniikan käytön biologiassa motivoivaksi, sen koettiin myös nopeuttaneen ja selkeyttäneen kokeen tekemistä. Koejärjestelmä esimerkiksi muistutti opiskelijoita tekemättömistä ja osittain tehdyistä tehtävistä. Myös omien muistiinpanojen tekeminen oli tehty tietotekniikan avulla mahdollisimman helpoksi. Opiskelijat iloitsivat erityisesti siitä, että uusi koejärjestelmä mahdollisti kokonaisuuden paremman hahmottamisen, selkeämmän ajanhallinnan ja täysin uudenlaiset tehtävätyypit, kuten videoiden käyttämisen.

Tuomariston työtä oli helpotettu monipuolisella käännös- ja hallintajärjestelmällä. Myös tarvittavat äänestykset hoidettiin tietokoneiden avulla. Uusi järjestelmä mahdollisti muun muassa kuvatekstien kääntämisen äärimmäisen yksinkertaisella ja helppokäyttöisellä tavalla. Kilpailujen aikana järjestelmässä esiintyneet pienet ongelmat ja puutteet korjattiin äärimmäisen nopeasti ja tehokkaasti.

Monilla suomalaishankkeilla olisi opittavaa Sveitsistä, sillä järjestelmä oli toteutettu täysin vapaaehtoisvoimin ja pienillä resursseilla. Siitä huolimatta käytettävyys, toimivuus ja jopa ulkoasu oli huippuluokkaa, painottaa Mutanen.

Kansainvälistä yhteistyötä opetusalalla

Biologiaolympialaiset kokosi yhteen opetusalan osaajia ympäri maailmaa. Tänä vuonna uutuutena esiteltiin ns. Educational session, jossa osallistujamaiden edustajat vaihtoivat kokemuksiaan opettamisesta ja valmentamisesta. Erityistä huomiota Sveitsissä saivat eri maiden opetussuunnitelmien sekä niiden toteuttamisen vertailu. Tutkijat ja opettajat ympäri maailmaa vaihtoivat kokemuksiaan erityisesti lahjakkaiden opiskelijoiden huomioimisesta opetuksessa.

Keskustelun aiheena oli myös opiskelijoiden motivointi ja motivaation syntyminen. Esille nousseiden tutkimusten mukaan köyhissä maissa opiskelijoilla on heikko osaamisen taso, mutta suuri kiinnostus biologiaa kohtaan. Toisaalta rikkaissa maissa kiinnostus on pieni, mutta osaamisen taso korkeampi. Keskustelua tuomariston jäsenten kesken synnytti runsaasti myös kokeellisen opetuksen kehittäminen biologiassa ja sen osuus opiskelijoiden motivaation vahvistamiseen.

Suomen vahvuutena on tasa-arvoinen koulujärjestelmä ja laadukas opettajakoulutus. Monet hyvin kilpailussa menestyneet maat kokivatkin, että heidän maassaan kyetään valmentamaan hyviä opiskelijoita, mutta massojen kouluttaminen on jäänyt retuperälle. Suomen heikkoutena on kuitenkin lahjakkaiden opiskelijoiden motivoimisen puuttuminen ja kokeellisen työskentelyn vähäinen osuus opinnoista.

Ensi vuonna biologiaolympialaiset järjestetään Balilla, Indonesiassa. Pienentyvä rahoitus kuitenkin vaarantaa Suomen osallistumisen kilpailuun. Joukkueenjohtajana toimineen Aivelon mukaan kansainväliset yhteydet ovat välttämättömiä suomalaisen opetuksen kehittämiseksi sekä tulevaisuuden huippuosaajien verkostoitumiseksi.

Lisätietoa biologiaolympialaisista:

Tunnustele kisatunnelmia tapahtumakuvista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *