Frankfurt 2014: Mitä messuista opittiin?

e-Oppi osallistui syksyllä 2014 Frankfurtin kirjamessuille. Kaikki varmasti muistavat, että Suomi oli messujen teemamaa. Teemamaa-asema oli Suomen kirjallisuudelle ja kulttuurille valtava näytönpaikka. Suomen esiintyminen teemamaana sai valtavasti kiitosta, mutta mitä e-Oppi puuhasi kaiken tohinan keskellä. Nyt kun messuista on kulunut muutama kuukausi aikaa, ja kaikki messuilta napatut projektit on hoidettu, niin on hyvä paikka reflektoida mitä messuista opittiin.

FinnCool_mg_9671_KMNyman
Suomen Frankfurt-projekti tunnetaan parhaiten sloganinsa mukaisesti nimellä Finnland.Cool. Sloganissa ja messudesignissä tuodaan esille  Suomi, pohjoinen sijainti, kirjallisuus, teknologia ja tyylikkyys. Projektin koordinoi Suomen Kirjallisuuden Seura FILI. Projektin tarinat ja taustat voi lukea tästä. (Kuva: © FILI / Katja Maria Nyman)

1. e-Oppi Frankfurtissa

e-Oppi liittyi vuonna 2014 Suomen Kustannusyhdistyksen jäseneksi. Jäsenyyden myötä pääsimme suunnittelemaan yhdessä muiden kustantamojen kanssa Suomen oppimateriaaliosastoa ja Learning Comes from Finland -seminaaria. e-Opilla ei siis ollut omaa osastoa, mutta saimme erittäin paljon näkyvyyttä ja asiakaskontakteja yhteisosaston myötä. Yhteinen kustantamorintama houkutteli messujen aikana osastolle tuhansia vieraita ympäri maailmaa.

2014 oli e-Opille paras vuosi osallistua Frankfurtiin, sillä teemamaaohjelmaan nostettu suomalainen oppiminen kiinnosti yleisöä. Ilman teema-asemaa tätä imua ei olisi ollut. Muutenkaan messut eivät sovi e-kustantamolle, sillä messujen tarjonnasta on yli 90 % kaunokirjallisuutta ja lähes 100 % painettua kirjallisuutta. Tosin tapahtuman avajaispuheissa viitattiin monesti e-kirjaliiketoiminnan kasvuun, mutta tämä ei näkynyt messuilla.

luokka-asteet
Oppimateriaaliosaston rakenne on poikkeuksellinen. Kilpailijat ovat sulassa sovussa keskenään. (Kuva: ©FILI / Katja Maria Nyman)

2. Kilpailija-analyysit

e-Opille yksi messujen tärkeimmistä tavoitteista oli selvittää, millä tasolla kansainvälisten e-oppimateriaalikustantamojen osaaminen on, ja millaisia TVT-strategisia valintoja KV-talot ovat tehneet.

Messujen aikana selvisi mm. seuraavaa:

  • e-Opin kustantamaa muokattavaa elinikäisellä lisenssillä myytävää oppimateriaalia ei tarjota missään muualla. Syynä tähän ovat sopimusasiat ja piratismin pelko.
  • Kansainvälisellä tasolla panostetaan standardeihin. Esimerkiksi ePub 3.0.1 oli monen talon digijulkaisemisen kivijalka. Monikanavajulkaisemisen mahdollistamat standardit tekevät aina vaikutuksen kustannustalon edustajaan.
  • Myös tehtävät on digitalisoitu standardien kautta. Tehtävien yhteydessä jotkin alan toimijat puhuivat varovasti Big Data -ajattelun hyödyntämisestä siten, että laadullisen ja määrällisen analyysin välityksellä saataisiin tietoa oppijan kokemuksista. Kustannustalojahan Big Data -kiinnostaa myös oppimateriaalien laadun kehittämisen näkökulmasta.

Yhteenvetona totean, että havaintomme KV-tason toimijoista olivat rohkaisevia. Eräs tärkeä huomio oli muun muassa se, että itse oppiminen kaiken mobiliiyhteensopivan sovelluskehityksen sisällä on monelta toimijalta unohtunut.

3. Suomen matemaattisluonnontieteellinen osaaminen kiinnostaa Aasiassa

Oppimateriaaliosaston näkyvin seikka oli aasialaisten vierailijoiden kiinnostus suomalaisia MALU-teoksia kohtaan. Messuviikon aikana matematiikan, fysiikan ja kemian näyteteoksia kuvattiin Samsung-puhelimilla erittäin paljon.

4. Pasin sanoissa on järkeä

Suomen koulutusviennin 1. tuote prof. Pasi Sahlberg Harvardin yliopistosta puhui Learning Comes from Finland -seminaarissa Suomen kouluoppimisen menestystekijöistä. Pasin mukaan menestystekijöitämme ovat:

  1. Määrätietoinen ja pitkäjänteinen peruskoulun kehittämistyö, eli virkamiehet eivät laatineet joka viikko uusia suunnitelmia.
  2. Koulujärjestelmämme arvopohja tukee oppimista, sillä se nojaa tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Koulu sopii jokaiselle lapselle, eikä meillä ole koulun valitsemiskulttuuria.
  3. Opettajilla on korkea koulutus ja enemmän aikaa kollegoiden väliseen yhteistyöhön, kuin muualla maailmassa. Suomessa ei kannusteta opettajien väliseen kilpailuun vaan yhteistyöhön.
  4. Suomessa koulupäivään on sisällytetty paljon leikkiaikaa.
  5. Ja lopuksi omasta mielestäni tärkein seikka: Suomessa koululaisille tarjotaan ravitseva ateria.
  • Prof. Sahlberg puhui myös tapahtuman avajaisissa. Lue puhe tästä.
Pasi Sahlberg (Kuva: ©FILI / Katja Maria Nyman)
Pasi Sahlberg puhuu täydelle salille Learning Comes from Finland -seminaarissa. (Kuva: ©FILI / Katja Maria Nyman)

5. Yli 500 vuotta messukokemusta

Frankfurtin kirjamessut on järjestetty nykymuodossaan vuodesta 1976 lähtien, mutta Frankfurtilla kaupunkina on yli 500 vuotta kokemusta kirjamessujen järjestämisestä. Jos siis jollakin organisaatiolla on aikomus järjestää kirjamessut, niin kannattaa palkata Frankfurtin kirjamessujen organisaatiosta joku henkilö töihin omaan messutiimiin. Voi olla, että 500 vuoden aikana on kerääntynyt hieman hiljaista tietoa.

6. Suomen kustannusala osaa pitää hauskaa

Kansainvälisten kontaktien lisäksi messuilla on hyvä paikka ja aikaa tavata myös kotimaisia kollegoita ja kilpailijoita. Neutraali maaperä mahdollistaa paremmat keskustelut kuin kotimaan messuilla, joissa taistellaan opettajien ajasta.

Suomi Paviljonki muistuttaa Kauhavalaista talvipäivää. Tänne kokoonnuttiin joka ilta nauttimaan suomalaisia juomia ja perinneruokia. (Kuva: ©FILI / Katja Maria Nyman)
Suomi Paviljonki muistuttaa Kauhavalaista talvipäivää. Tänne kokoonnuttiin joka ilta nauttimaan suomalaisia juomia ja perinneruokia. (Kuva: ©FILI / Katja Maria Nyman)

Jos osallistun ensi vuonna, niin opiskelen saksan kielen.

Kirjoittaja: FT Johannes Pernaa | kehittämispäällikkö | e-Oppi

Linkit

  1. Finnland. Cool.
  2. Learning Comes From Finland -seminaari
  3. Pasi Sahlbergin kotisivu
  4. ePub 3.0.1
  5. Finnish Lessons 2.0 -esitys
  6. Prof. Sahlbergin avajaispuhe